Monen toimittajan työssä nopeus on nykyään ykkösominaisuus. Se, joka ekana twiittaa skuupin tai kirjoittaa siitä blogipostauksen tai jutun, on huipulla.
Huomaan kiinnostuvani nopeutta enemmän punnituista näkemyksistä ja huolellisuudesta. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta kiinnitän huomiota jopa välimerkkien paikkoihin ja virkkeiden viittaussuhteiden oikeellisuuteen. Häiriinnyn, kun jutussa on sellaisia löysäleitä kuin ”Kuvajournalismin arvostuksesta puhutaan varmaan ylevämpiä sanoja kuin mitä ne käytännössä ovat”. Siis mitkä ”ne”? Edellinen sitaatti on peräisin Yle Turun uutisesta, joka onnistui olennaisessa: sitä rummutettiin esimerkiksi Journalistiliiton Facebook-sivulla.
Asia on muotoa tärkeämpi, varmasti niin. Silti toivoisin, että nopeuden pakko ei leviäisi uutisista muunkinlaisiin artikkeleihin ja jopa kirjoihin. Muitakin arvoja on, vaikka sosiaalinen media kannustaa jakamaan heti, kaiken, vaikka kuinka puolivalmiina – ja lehtitalojen palkkiotkin viittaavat usein siihen, että juttu kuin juttu kannattaisi kursia kokoon mahdollisimman ripeästi. Kammoksuen uumoilen aikaa, jolloin kustannussopimuksia on tarjolla nopeimmin näpytteleville kirjailijoille.
Tekstityöläinen 
On levinnyt jo ainakin hittikirjojen suomentamiseen. Suomennokset halutaan saada nopeasti markkinoille, mutta ei ole suunnitelmaa, miten se tehtäisiin sekä nopeasti että hyvin. Itse uskon, että on mahdollista tehdä sekä nopeasti että hyvin (uutistoimistotausta), mutta työ pitää silloin organisoida täysin eri tavalla.
Ja vielä sellainen lisäys, että jos nopeutta halutaan, siitä pitää maksaa. Koska kukaan ei pysty olemaan koko ajan nopea, jos ei välillä seisahdu kokonaan. Tilaajalta pitäisi periaatteessa laskuttaa myös palautumisaika (ei oikeasti vaan se pitäisi sisällyttää hintoihin aina).
Itse olen miettinyt, kun en laskuta hiihtolenkillä tehtyä aivotyötä, että pitäisi vastaavasti korottaa tuntipalkkaa.
Olet oikeassa. Ehkä tosiaan on kyse rakenteellisista ongelmista – ja usein juuri tuosta, että kun teet nopeammin, teet myös halvemmalla, kun aikaa menee vähemmän. Ei ihan niin yksinkertaista.
Kirjojen toimittamisesta todella säästetään monessa paikassa jo nyt, ja se on nopeaa kyllä. Lukijalle lukeminen on sitten sitäkin hitaampaa, kun pitää miettiä, mitä tässä nyt sanotaankaan.