Mitä jos lukisit tämän? Entä jos lukisit tämän?

Mikä on otsikon kysymysten sävyero? Olen miettinyt asiaa joitakin päiviä, kun mielessäni on pyörinyt eräs tuleva toimitustyö. Sen raakatekstissä käytetään paljon mitä jos -alkuisia rakenteita.

Koska tiedän, että kyseessä on käännös englannin what if -ilmaisusta, mitä jos kuulostaa korvaani jotenkin liian englanninkieliseltä. Ensimmäinen ajatukseni oli korjata kaikki mitä jos -lauseet muotoon entä jos – paremman suomen kielen toivossa. Sitten aloin epäröidä: millä perusteella entä jos on parempaa suomea kuin mitä jos?

Kielitoimiston neuvontapuhelimessa ystävällinen herra kertoi, että useimmissa kysymyslauseissa on kyse käännöslainoista, eikä ole mitään suositusta, joka sorsisi toista ilmaisua. Herra Kielitoimisto huomautti, että entä– ja mitä-sanoilla on käytössä eroa, vaikka ne voivat sopia samaankin yhteyteen. Totta.

Päädyin ajattelemaan, että entä jos on henkilökohtaisempi kuin mitä jos. Mitä jos eläisimme pidempään? on jollakin selittämättömällä tavalla yleisluontoisempi kysymys kuin Entä jos eläisimme pidempään? Jälkimmäinen on dialogisempi (sanoi Herra Kielitoimistokin), sen voi hyvin kuvitella keskelle keskustelua, ajatuksia kirvoittavaksi heitoksi. Mitä jos tekee ilmauksesta etäisemmän. Mitä jos Suomessa olisi nälänhätä? koskettaa paljon vähemmän kuin Entä jos Suomessa olisi nälänhätä?

Tämä kirjoituskin on oikeastaan paljon houkuttelevampi, jos otsikko on tuo Entä jos -alkuinen. Mitä jos kuulostaa vähän pakottamiselta, tai vähintäänkin ylimieliseltä. Vai mitä?

Advertisement

Silpputyöläisen syksy

Eilen oli ensimmäinen kunnolla kylmä päivä. Sen kunniaksi myös minulle tyypillinen syysintous alkaa nostaa päätään – kyseessä on siis tila, jossa äkkiä innostutaan kaikesta aikaisemmin harmaalta vaikuttaneesta, paljon. Näissä fiiliksissä aloitin eilen ruotsin kurssin, vaikka olen vannonut, että kielikursseille en mene enää koskaan. Kokemus oli avartava ainakin sikäli, että jouduin toteamaan kymmenen vuoden käyttämättömyyden rappeuttavan suullisen kielitaidon aika pahasti. Kurssin myötä suunta ei onneksi voi olla kuin ylöspäin.

Leivässä pitävät tällä hetkellä kiinni Felicitas-Klinikan pikapuoliin julkaistavat uudet nettisivut, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Hiippakuntauutisten toimitussihteröinti ja erilaiset lyhyempikestoiset tekstityöt. Niiden lisäksi enenevissä määrin aikaa vievät omat kirjoitusprojektit ja käsityöt. Hyvä asia kaiken muun paitsi rahavirran kannalta. Vähän kyllä toivon, että käsitöissä olisi joskus vielä myytäväksikin, mutta rahasampoa niistä tuskin tulee koskaan. Onneksi silpputyöläinen voi tehdä vähän kaikkea!