Joltakin lainattu

Talouselämä lainasi Kotitaloon kirjoittamaani juttua. Henkisesti palkitsevaa, kiitos ja kumarrus.

Siteerauksen ensimmäiset kappaleet luettuani olin kuitenkin hiukan hämmentynyt. Ne olivat suoraan minun tekstistäni. Muutenkin aika suuri osa laajahkosta lainauksesta oli suoraa (yhdyssanavirheet sentään eivät!).

Talouselämä viittaa jutussa Kotitaloon ja linkittää sen nettisivuille. Siellä juttua ei ole näkyvissä, joten jutun ja suoraan lainattujen pätkien kirjoittajaa ei käy mistään ilmi.

En ole tekstistäni mustasukkainen, mutta rupesin miettimään: ovatko  lainaus- ja tiivistyskäytännöt kovastikin muuttuneet siitä, mitä minulle opetettiin koulussa? Eikö kirjoittajaa tarvitse mainita, vaikka siteeraus on suoraa, riittääkö lehti (ilman edes numeroa, joka muuten on 6/2012)? Tekijänoikeuslaki sanoo, että ”julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”, Journalistin ohjeiden seiskakohta taas, että: ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.”

Selventäisikö joku, mikä on ”hyvä tapa” tai ”tarkoituksen edellyttämä laajuus” nykyisessä nettimaailmassa?

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Joltakin lainattu

  1. Kas kas. Kiitos linkistä, Pasi.

    Hämmennyn eritoten siitä, että kyseessä ei ole uutinen, joka pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kiertoon, eikä Kotitalon juttua edes käsitykseni mukaan ole julkaistu sähköisesti. Joku on siis sen naputellut lehden printistä kopioiden.

  2. Tervehdys,
    onnittelut hyvästä jutusta, jota varmasti lainaavat muutkin kuin Talouselämä. asiahan on on tärkeä.
    Siteerauksen pelisääntöjä löytyy vain väljästi tekijänoikeuslaista. Sen perusteella lainausriitoja on Suomessa selvitelty muutaman kerran. Joskus joku on joutunut oikeuden päätöksellä maksamaan korvauksia lainattuaan käytännössä kokonaisen haastattelun toiselta lehdeltä. Noita tapauksia liene pari-kolme, ja niistä on aikaa. Matkan varrella ala on oppinut jotain.

    Journalistin ohjeiden kohta 7 ohjeistaa lainaamista. Sekin on väljähkö.

    Julkisen sanan neuvosto täsmensi asiaa verkkolainausten osalta periaatelausumassaan v. 2010. Lausuma löytyy täältä: http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

    Pääpiirteissään asia menee näin:
    -kun lainataan, pitää pysyä kohtuudessa
    -kun lainataan, pitää kreditoida näkyvästi
    -kreditoinnin lisäksi pitää linkata lainattavan tiedotusvälineen verkkosivuille lainattavaan juttuun
    -jos po juttua ei ole verkkosivuilla, linkki osoitetan verkkosivuston etusivulle (tässä tapauksessa osoitteeseen http://www.kotitalolehti.fi)
    -jos omaa tietoa ei ole mukana vaan juttu perustuu pääasiassa tai kokonaan lainattavaan artikkeliin, alkuperäisen tiedotusvälineen nimi pitää kertoa myös lainauksen otsikossa.

    Meidän olisi siis lman muuta pitänyt kertoa verkkojuttumme otsikossa, että kyse on Kotitalon jutusta. Oli virhe, ettemme niin tehneet.
    Alkuperäisen jutun kirjoittajan nimeä ei ohjeistuksen mukaan ole tarpeen kertoa, mutta eihän siitä haittaakaan ole, jos kyse on isosta jutusta.
    Oletusarvo on, että lainaus tehdään tuoreimmasta julkaisusta, mutta nytkin olisimme palvelleet lukijaa paremmin, jos olisimme kertoneet, että po artikkeli löytyy Kotitalon numerosta 6/2012.

    Suotavaa on myös, ettei lauserakenteita siteerata sellaisenan, ellei kyse ole haastateltavan sitaateista. Tällä kertaa mukana on muutama samanlainen lause. Parempi olisi ollut kirjoittaa ne omin sanoin kokonaan uudestaan, vaikka kyse onkin monen sivun artikkelin pääviestin kertomisesta lyhyessä uutijutussa.

    JSN:n periaatelausuman jälkeen siteerauskäytännöt ovat siistiytyneet merkittävästi. Virheitä toki kiireessä tehdään yhä. Me Talouselämässä noudatamme aina hyvää journalistista tapaa, mutta toisinaan tarkkuus pettää ja virheitä syntyy.

    Summa summarum:
    Meidän olisi pitänyt kreditoida jo otsikossa. Se on selvä. Virhe tuli tehtyä. Pahoittelumme.

    Lopputulos olisi ollut reilumpi, jos olisimme välttäneet alkuperäisen tekstin muotoiluja. Lukijaa olisi auttanut se, että olisimme kertoneen julkaisun numeron. Eikä kirjoittajan nimen kertomisesta olisi haittaa ollut. Nämä eivät ole sääntörikkomuksia, mutta lopputuloksen kannalta olisi olut parempi toimia toisin.

    Käymme asian läpi toimituksessa ja tarvittaesa tarkennamme sääntöjen merkitytä koko porukalle.

    Ystävällisin terveisin
    Reijo Ruokanen
    Päätoimittaja
    Talouselämä

    • Kiitokset tästä selvityksestä. Pelisääntöjä on joskus hyvä kerrata, itse kunkin.

      Tämän nimenomaisen tapauksen kävimme läpi Reijo Ruokasen kanssa myös sähköpostitse. Lisäksi sain uutispäälliköltä pahoittelevan sähköpostin. Talouselämä hoiti siis homman erittäin mallikkaasti, kun otin sen esille. Pointsit siitä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s