Tunnustuksia bioroskiksen ääreltä

Myönsin edellisessä postauksessa, että kaksihenkinen perheeni saattaa hyvinkin heittää pois varsin keskimääräisen kuorman ruokaa vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin 50 kiloa meiltä kahdelta.

Mitä ruokaa meillä sitten menee roskikseen? En ole koskaan tarkkaillut asiaa mitenkään systemaattisesti, mutta seuraavassa arvaus.

Hedelmiä. Ostan raakoja tarjokkaita hyväuskoisena ja odottelen kiltisti niiden kypsymistä. Sitten eräänä päivänä huomaan, että ne ovat homehtuneet. Joskus ne ovat unohtuneet pussiin, joskus on iskenyt jokin muu ongelma. Useimmiten tästä kohtalosta kärsivät persikat ja nektariinit, joskus avokadot ja greipit, banaanit eivät juuri koskaan. Kiroilen sitä, että hedelmät myydään Suomessa niin raakoina!

Jämiä. Teemme ison satsin ruokaa ja sitä syödään kyllä monena päivänä, mutta jossakin kohtaa tulee stoppi. Silloin loppu pitäisi tietysti heti pakastaa, mutta usein käy niin, että toiveikkaana ajattelen ruoan uppoavan vielä seuraavanakin päivänä. Ei uppoa, ja sitten ei enää tee mieli pakastaakaan… Joskus teen ison satsin omaa lemppariani, josta toinen ei innostu, enkä saa sitä kuitenkaan yksin kokonaan syötyä. (Keitin juuri vispipuuron, joka kuuluu tähän kategoriaan. Yritän tsempata.)

Jugurttia. Meillä syödään paljon maustamatonta jugurttia litran päniköistä, ja sitä saattaa jäädä tölkin pohjalle parin päivän reissun ajaksi. Ilmeisesti se tällä aikaa muuttuu jotenkin epäilyttäväksi, sillä se ei enää katoa parempiin suihin vaan joutaa roskikseen.

Tofua ja fetaa. Molempia käytetään meillä paljon, ja joskus puolikas tai pienempi osa jää jääkaappiin huonosti paketoituna ja unohtuu päiväkausiksi. Siinä vaiheessa feta tuoksuu hiivalta, ja tofun väitetään menevän pilalle nopeasti (?).

Jotain hyvääkin on. Meillä syödään lähes poikkeuksetta lautaset aivan tyhjilksi eikä lihaa oikeastaan mene roskiin, koska sitä käytetään harvemmin. Kuivatuotteita ei tulisi mieleeni heittää pois, paitsi jos niissä on tuholaisia (sekin on koettu).

Areenassa on muuten aivan oiva Silminnäkijä-dokumentti ruokahävikistä. Suosittelen, siinä oli valtavan mielenkiintoista asiaa! Dokkarista oppimani hyvä uutinen on se, että suomalainen heittää pois noin puolet vähemmän ruokaa kuin eurooppalainen keskimäärin.

Hävikinvähennysvinkkilista on jo hyvällä tolalla, jatkoa seuraa!

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Tunnustuksia bioroskiksen ääreltä

  1. Paluuviite: 30 keinoa ruokahävikin vähentämiseksi | Laura Pörsti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s