Tanhu ei ole kuollut

Olen käynyt elämässäni kolmesti musiikkifestivaaleilla: kerran työn merkeissä Provinssirockissa (tein juttua Saapas-porukasta, jolla riitti festareilla masentavan paljon työsarkaa) ja nyt kahdesti Kaustinen Folk Music Festivalilla. Tänä vuonna olin siellä mieheni kanssa, ja vaikka emme ole lainkaan kuvitelleet olevamme festarikävijöitä, päätimme heti tehdä tapahtumasta perinteen.

Kaustinen oli nimittäin valtavan sympaattinen. Joka kulmalla joku soitti tai tanssi, ja mukana oli väkeä kaikista ikäluokista – huomattavan paljon myös aivan taaperoita. Tapahtuman taloudellisia vaikeuksia selittänee se, että yli puolella porukasta vaikutti riippuvan kaulassaan koko viikon sisäänpääsyyn oikeuttava pelimannipassi. Silti juuri siinä on minusta myös Kaustisen viehätys: siellä ei tarvitse vain passiivisesti kuunnella (ja juoda kaljaa), vaan mukanaolijoiden osallistuminen tuntuu kuuluvan asiaan. Kävijöitä on vaikea jakaa ”esiintyjiin” ja ”yleisöön”; festari muodostuu kaikista paikallaolijoista, ei vain maailmantähtien huippuunsa viritetyistä keikoista.

Mahdollisesti tästä syystä festari ei ainakaan siellä viettämämme torstai-illan aikana kääntynyt kännäämiseksi. Motiivit lähteä keskipohjanmaalaiselle pikkupaikkakunnalle olivat muualla. Meidän ykkösmotiivimme oli leppeä Metrofolk. Silti nautimme suuresti myös tanhuajista, jotka ilakoivat pitkin festarikenttää mahtavissa vaatteissaan ja täysin ainutlaatuisissa suomalaisissa käsityökengissään. Minne on tanhu muualta Suomesta kadonnut, ja miksi?

Metrofolkin meininkiä.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Tanhu ei ole kuollut

  1. Juuri eilen illalla J:n kanssa muistelimme haikeina Kaustisen-reissuja; edellinen oli neljä vuotta sitten. Nykyisessä työpaikassa J ei pysty pitämään lomaa Kaustisen aikana, ja tällä porukalla tulisi liian kalliiksi. Toista se oli silloin, kun pystyi yöpymään tanssiporukan majoituksessa, teltassa tai asuntoautossa ja sai parhaassa tapauksessa ne festariläpyskätkin. Tunnelma Kaustisella on tosiaan ihana. Jos vielä joskus pääsen sinne, niin varmaan tulee kyyneleet kun kuulen taas viulujen soittavan Konstan ”Häävalssia”. Snif!

    • Hieno juttu tuolla oli muuten myös se, että alle 7-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Se taisi olla selittävä tekijä sille, että pikkuväkeä oli vielä seitsemän aikoihin paikalla huomattavan paljon. Toivottavasti pääsette pian taas karkeloimaan Kaustisille – lasten kanssa tai ilman! Kenties tapaamme sitten siellä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s